God,
tulevana lauantaina 21.10 on vuotismiitti. Esikertalainen miittari, kun
olen, tuntuu tuonne meneminen ihan kauhealta. Toivon vain, etten
jänistä tai unohda mennä. (Näinkin on käynyt. Piti mennä tanssitalon
VilliDisc-tanssikilpailua katsomaan, koska siellä jaettiin kauden
palkintoja. Minä olin saamassa Free Spirit-tunnustuksen, mutta luulin,
että olin kuullut väärin opettajani kertoessa siitä. Seuraavalla
tunnilla olin nolona, kun opettajani kertoi jonkun ryhmästämme saaneen
palkinnon ja tuo henkilö ei ollut paikalla, vaikka saikin osakseen
raikuvat aploodit.)
Huomenna ajattelin mennä äidin kanssa töiden jälkeen kamppiin ostamaan
uudet housut ja vaikka muutaman paidan. Haluan ostoksille muutenkin,
kuin miitin takia. Tarvitsen mustan hihattoman paidan tanssimme
joulujuulia esitykseen. Minulla kun kaikki mustat paidat ovat
mystisesti kadonneet tai niissä on tekstiä/kuvia vatsan kohdalla. Tai
ne ovat paitoja, joista ne muuten vain pidä.
Kirjoitukseni ovat tyssänneet kokonaan, vaikka olen saanut jo osan
kirjoitusinnostani takaisin. Silti en saa mitään aikaiseksi. Kesken
olisi vaikka mitä, mutta mielenkiinto on mennyt. Toista projekteista
olen kehittänyt hiukan vajaan puolen vuoden ajan. Ja minä kun en ikinä
osaa deletoida teoksiani. (Ne ovat lapsiani, kuinka voisin olla niille
niin julma?)Vaikkakin yleensä haukun ne lyttyyn ja angstaan
mahdollisille lukijoille niistä, mutta silti minusta on parempi ne
vaikka jättää muhimaan jonnekkin koneen/pöytälaatikon pohjalle, kuin
poistaa ne ensimmäisen itsekritiikin aallon saapuessa.
(Lyhemmät tekstit totta kai lähtevät tuosta vain, mutteivät ne, joiden
ideaa/tekstieä olen kehitellyt hiukan pidemmän aikaa.) Rakastan
hahmojani, mutta välillä tuntuu siltä, kuin olisin tehnyt heistä tyhjiä
kuoria, vailla sisältöä. Tai sitten tunkenut heidän luonnekuoreensa
ihan liikaa ajatuksia ja tavaraa, jota voisin jättää muille hahmoille.
Sivuhahmoistakin saa luonteella syvempiä. Minulle ainakin, vaikkei se
kirjoituksessa näkyisi.
Pitääpä ylittää itseni ja yrittää saada jotain aikaiseksi. Jos vaikka joku kaunis päivä ne ajatusaallotkin palaisivat. *hymy*
tiistai, 17. lokakuu 2006
Kommentit